"Jos jossain vilahti lesbo-sana, mä olin kiitollinen". Haastattelututkimus median merkityksestä lesbisen identiteetin rakentamisessa

Tutkielmassa tarkastellaan sitä, mikä merkitys medialla on lesbisen identiteetin rakentamisessa. Kysymystä selvitettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, joka toteutettiin ryhmässä. Ryhmä koostui kuudesta alle 30-vuotiaasta itsensä lesboksi määrittelevästä keskustelijasta. Koska tarkoituksena oli selvittää, miten haastateltavat ovat käyttäneet ja käyttävät mediaa lesbisen identiteettinsä rakentamisessa, jaoteltiin haastatteluaineisto kahteen ajalliseen vaiheeseen, joista ennen-vaihe kuvastaa aikaa ennen lesbisen identiteetin omaksumista ja nyt-vaihe aikaa, jolloin lesbisestä identiteetistä on tullut osa itsemäärittelyä. Toisena aineiston hahmottamistapana on sosiaalinen ulottuvuus, joka jakautuu sosiaaliseen ja ei-sosiaaliseen. Ei-sosiaalinen tarkoittaa sitä, että haastateltavat neuvottelevat itsekseen suhteestaan mediasisältöihin ja niiden hyödyntämisestä identiteettityössä. Sosiaalinen puolestaan viittaa siihen, että media on mukana ihmisten välisten suhteiden ja sitä kautta identiteetin rakentamisessa. Ennen-vaiheessa haastateltavat olivat olleet kiitollisia kaikista mediassa vilahtelevista lesbo-sanoista. Heidän mediankäyttönsä oli pääosin ei-sosiaalista. Nytvaiheessa haastateltavat olivat valikoivampia, sillä lesbisen tematiikan toivottiin liittyvän joihinkin muutenkin läheisiin aiheisiin kuten sarjakuviin. Median seuraaminen oli muuttunut aiempaa sosiaalisemmaksi. Aineistosta löytyi kuusi funktioluokkaa selventämään niitä eri tarpeita, joita täyttämään haastateltavat ovat mediaa identiteettityössään käyttäneet. Funktioista neljä oli toivottuja funktioita ja kaksi epätoivottuja eli dysfunktioita. Toivotut funktiot olivat tieto, kiintymys, yhteys kaltaisiin ja apu ulostulossa, ja dysfunktiot olivat epätoivottu tieto ja epätoivottu apu ulostulossa. Analyysissa etsittiin myös, mitä funktioluokkia eri viestintävälineet saavat ja miten viestimet suhteutuvat ajalliseen ja sosiaaliseen jaotteluun. Tarkasteltavat viestintävälineet olivat kirjat, lehdet (sanoma- ja aikakauslehdet), televisio (sisältäen elokuvat), radio ja internet. Televisio osoittautui monipuolisimmaksi viestimeksi, koska se ainoana sai kaikki kuusi funktiota. Erityisen tärkeä haastateltaville oli internet sen tarjoaman monipuolisen ja osittain alakulttuurisen sisällön vuoksi. Tutkielmassa pohdittiin identiteetin luonnetta essentialismin, konstruktivismin ja queerin käsitteitä käyttäen. Aineistosta löytyi näitä kaikkia tukevaa puhetta. Käsitteiden pohjalta kehiteltiin sanapari lesbinen identiteetti, joka on luonteeltaan joko konstruktivistinen tai queer. Sitä verrattiin sanaan lesboidentiteetti, joka ymmärretään essentialistisesti. Koska lähdekirjallisuudessa esitettiin identiteetin muotoutuvan ennen kaikkea erottautumalla, etsittiin aineistosta erottautumiskohteita. Haastateltavat erottautuivat selkeimmin heteroista, mutta myös lesbouden sisäisiä erontekoja oli nähtävissä. Asiasanat: identiteetti, lesbolaisuus, homoseksuaalisuus, queer-tutkimus, media, joukkoviestime